Sunnuntai

Mitäs meille kuuluu? Mitzi on syönyt (nyt ei taas suostu syömään niitä leikkauspotilaiden purkkiruokia) ja juonut huijaamalla (ja ruiskulla). Vielä kaulakarvat eivät ole kasvaneet takaisin. Mitzille on alkanut lisääntyä tuo kuonon sylkiväritys.

Seisotuskuvat.

Mitzillä käytetään edelleen kauluria, koska vatsan repsotus ei ole vielä parantunut.

Vatsakuva, kuva ennen puhdistusta. Eli herkkien ei kannata klikata kuvaa suuremmaksi... ;) Nojoo, ei tuossakaan näy sitä kunnolla.

Tosi masentavaa, kun näin pieni valokuvaussessio aiheutti taas reverse sneezing kohtauksen. Eli menimme takaisin sisälle toipumaan. Ja koetan takoa kaaliini, että vaikka Mitzi haluaisi olla ulkona/näyttää ihan ok:lta ulkoisesti, niin on pakko katsoa kellosta ulkoilulle minuuttimäärä.

Perjantai, lauantai (2 viikkoa)

Taas tälläin niputtain nämä päivät... Mitzi on voinut ihan hyvin ja olen sen nyt molempina päivinä joutunut jättämään useammaksi tunniksi äidin hoitoon. Olen ollut opiskelemassa, didaktiikkaa molemmat päivät.. ihan oikeasti viikonloppuna voi olla opintoja. Nyt lauantaina iltana annoin Mitzin olla sohvalla vieressäni, hyvitykseksi ;) ja otin siltä siksi ajaksi kaulurin pois. Mitziä kutittaa ikävästi kaikki ajellut kohdat, joita se haluaisi kuopsuttaa ja nuolla. Vahdin tietenkin, ettei se kajonnut siihen haavaan. Mitzi oli erittäin mielissään siitä, että sai olla sohvalla ja maata lähelläni.

Torstain kuvakertomus

Torstai meni tuttuun tapaan lepäillessä. Mitzi on siis edelleen levossa ja käy ulkona vain asioilla.

Koska Mitzi on syönyt niin hyvin niitä herkkuruokia niin päätin taas kokeilla, jos se söisi näitä energiapitoisempia leikkauspotilaiden purkkiruokia. Alku näytti hyvälle.

Ja sitten tössäsi. Liekö paha maku, huonot muistot vai lattialta syöttäminen syynä?

Annoin sitten jälkiruoaksi eri ruokaa. Mitzi ei vielä ole niin fiksu, että osaisi jujuttaa antamaan parempaa ruokaa keskeyttämällä aiemman ruoan syömisen. Ehkä jatkamme vielä jonkun aikaa tätä kohotetulta alustalta syöttöä.

Tässä tämä vatsakuva. Päätin julkaista sen nyt, koska tämä on oikeasti siistein ottamani kuva. Edelleen siitä saa kyllä otettua karmivampia kuvia, varsinkin siitä lopusta muutamasta sentistä. Sellaisia inhoja repsotuskuvia... Mutta tiedä sitten, kuinka herkkiä bloginlukijoita täällä vierailee. ;)

Torstai

Nyt Mitzi syö ihan itse Nutri Plus-geeliä, kun sen sivelee sen kitalakeen. Hiemanko helppoa! Vähän ajattelin, että jäiköhän sille traumoja siitä pakkosyötöstä, kun laitoin sitä sen kitalakeen (on sen verran tahmeaa, että jää kiinni ja koiran on pakko vaan niellä). Ilmeisesti saamme ahneen pikkuporsaamme takaisin ja pääsemme taas seurailemaan vyötärönlinjoja. Siis minkä vyötärön. ;)

Tietty itsepäisyys on myös tullut takaisin. Enää ei mitenkään haluttaisi olla suihkuteltavana (koetti ammeesta vaan hypätä pois kuin liukas saippua). Ja, sen sijaan, että Mitzi nukkuisi jaloissa niin se vaatii koko ajan rapsutusta ja kenties toivoo, että ottaisin tötterön pois.

Keskiviikko

Jee, keskiviikkoaamuna sain Mitzin vihdoin ja viimein huijattua juomaan ihan vähän. Alkaa ilmeisesti ruokahalu palailla, kun onnistui se ruoan sekoittaminen veteen ja tällä lailla juotto.

Mitzin veli Acke Ruotsista lähetti myös pikaisia toipumisia. Alla pari kuvaa Ackesta ja ai että se on omaan silmään niin komia ja niin miespuolinen versio Mitzistä:

Mutta on se jotenkin niin suuri vääryys, ettei tällaisia koiria saada lisää. :(

Maanantai, tiistai

Mandyn synttärit oli ja meni ja olemme palanneet arkeen. Mitzi on voinut tilanteeseen nähden hyvin, eli syö edelleen purkkiruokia (paitsi niitä leikkauspotilaiden) ja sellaista pientä kerjäilyä on ilmassa. Tosin Mitzi ei juo, vaikka on houkuteltu kaikin mahdollisin keinoin. Annan vielä varmuuden vuoksi ruiskulla vettä. Tänään keskustelin asiasta Mitziä hoitaneen eläinlääkärin kanssa. Hänen mukaan mikäli koira syö, ei sillä näin ollen pitäisi olla mitään estettä juoda ...niin halutessaan.

Tänään näin Mitziltä ekat hepulihyppelyt, kun otin kaulurin pois ennen ulkoilua. Alkaa vanha kunnon Mitzi palailla tähän maailmaan. Edelleen Mitzi aivastelee ja pärskii ulkona, mutta onneksi se ei rohise. Leikkasin myös pitkät kynnet, mistä huomasin kyllä, ettei Mitzi ole ihan iskussaan, koska ei jaksa niin vastustella/potkia mitä yleensä. Eli homma meni suhteellisen siististi ja kivuttomasti meitä molempia ajatellen. Haavaa on suihkuteltu ja se näyttää muuten ihan hyvältä paitsi viimeiset 1½-2 cm. Pesin myös hampaat. Eli kyllä Mitzi on täällä hyvässä täyshoidossa.

Sunnuntai

Yöllä heräsin, kun koira joi. Tietysti ajattelin, että Mitzi, jes, on aloittanut juomisen. Sitten oli pakko katsoa ja ei, se iso möykky oli Mandy. Sunnuntaina muutenkin olen keskittynyt Mandyyn ja Mandyn 10 v. syntymäpäiviin. :)

Lauantain kuvia

Otin Mitzistä hetken kuvia ulkona. Muuten on menny ihan jees, eli Mitzi on omatoimisesti syönyt (muttei juonut).

...Mutta juuri kun olin hihkaisemassa, että tämä lauantai meni hyvin niin eiköhän Mitzi oksentanut ennen iltaruokaa.

Syömistyyli. Iltaruoka kuitenkin syötiin.

Perjantai-ilta

Jihaa, sain Mitzin illalla syömään ihan itse! Ruokana oli Pedigreen purkkiruokaa, jonka kyljessä oli bordercollien kuva. Sanoinkin Mitzille, että oisko aika jo syödä. Että etkö näe et tää on ihan sua varten. Ensin kokeilin, josko Mitzi olisi ylettänyt kurottelemaan pöydältä. Njääh. Sitte laitoin ruoan matalammalle, tuolille ja siitä se suostui sen syömään. Lautaselta tosin, ehkä kupissa on liian korkeat reunat. Sitten loput lääkkeet (osahan annetaan ennen ruokailua) ja ruiskulla vettä päälle. Hyvä tyttö. :)

Jos jotain hauskaa tästä ruokajutusta keksii niin olen aina sanonut, että olisi kiva jos olisi sellainen pikkuinen koira, jota voisi hemmotella ostamalla purkkiruokia. :D

Mitzi kerjäsi ekaa kertaa ruokaa: voileipääni ja vielä sellaista juustoa, mitä se ei ole suostunut syömään. Pakkohan se oli palkita siitä. :) Ehkä uudet lääkkeet tepsivät... :)

Mitzi saa varastaa ruokaa pöydältä (1 viikko)

Tilanne kun aspiraatiosta on kulunut 1 viikko:

Nyt perjantaina on ne viimeisetkin verikokeiden tulokset saatu. Tai siis torstaina ne ovat valmistuneet. Sain nyt eri eläinlääkärin kiinni, mitä eilen koetin tavoitella. Tai siis mulle päin piti tulla sen soiton alunperin. Syykin selvisi, miksi näin ei tapahtunut. Mitzin oma eläinlääkäri oli sairastunut.

No siis veriarvojen pitäisi olla viiterajoissa (kohonnut verihiutaleiden määrä?) ja niitä nuoruusmuutoksia ei oltu havaittu. Eli Mitzillä ei ole mitään yleistynyttä infektiota, vaan vaiva on paikallinen.

Mitzi söi aamulla taas Pedigreen lihahyytelömakkaraa. Syöminen on vaan hyvä juttu. Oikeastaan oli ihan hyvä saada puhua eri henkilön kanssa, sai lisää vinkkiä tähän ruokapuljausasiaan. Puhelu varmisti sen mitä itsekin olen havainnut. Mitzi tykkää kun sitä syöttää lusikalla ja se istuu. Syy siihen miksi Mitzi ei vieläkään syö lattialta kupista ei liity nirsoiluun vaan siihen, että sen ruokatorvi on ärtynyt. Tämä lääkäri ehdotti ihan sitä, että Mitzi saisi syödä pöydältä: etupää tuolilla, takapää lattialla ja kuppi pöydällä. Tällöin ruoka menee suoraan mahalaukkuun. Eli Mitzi saa ihan luvan kanssa varastaa ruokaa pöydältä. ;)

Oksentelua ei ole ollut. Vieläkun se juomispuoli saataisiin toimimaan. Pääasiassa Mitzi edelleen vaan makaa ja nukkuu.

Torstai...

Torstai on toivoa täynnä ja pah. Aamulla Mitzi oli sentään pirteä ja jaksoi syödä 2-3/5 osaa Pedigreen lihahyytelömakkaraa. Eli nyt ei kelpaa maksalaatikkokaan, niistä leikkauspotilaiden purkkiruoista puhumattakaan. Nukkuu vain. Koko päivänä ei ole omatoimisesti juonut. Eli olen ruiskulla ruikkinut Nutrisal vettä sisään, mutta ei todellakaan mitään 9 desilitraa. Varmaan pitäisi olla nesteytys koko ajan, että yhdeksään desiin päästäis (ihmispuolellahan on vissiin useamman viikon tehohoito tällaisen jälkeen). Illalla sitten tätä samaa ruoka/lääkepuljaamista ja ei maistunut sama ruoka mitä aamulla. En oikein saanut syötettyä mitään.

Niin ja kukaan ei soittanut niistä tuloksista tänään.